Luin kaikki Viisikot jo alaikäisenä, tietenkin. Mieleen niistä on jäänyt hassuhkot seikkailut ja Pauli (joka oikeasti on tyttö) sekä hänen uskollinen koiransa Tim. Parhaiten mieleen on jäänyt se, että koskaan ei jännitys noussut niin korkealle, ettei olisi ehditty pysähtyä syömään.Palasin nyt uudestaan Viisikon pariin ja luin 21-osaisen sarjan toisen osan "uudet seikkailut", kuten mielikuvituksen rajoja hipoen vihkonen on nimetty. Paulin isän Peterin salaiset paperit olivat hukassa (kyllä, vuonnakaan 1943 ei osattu ottaa varmuuskopioita), mutta Viisikko löysi paperit, paljasti rosvot ja Fanny-täti tarjosi ruokaa. Kaikki hyvin ja onnellisesti palasin lapsuuteen.
Ei suinkaan! Kirjassa on 153 sivua ja ruoka mainittiin ainostaan 25 sivulla. Hirveää, suorastaan nälkä tuli. Sitäpaitsi suklaa ja täytekakku puuttuivat tyystin!!! Takaisin aikuiseksi, siis.
 |
| Lohdutukseksi kakkua ja suklaata (kinuskikissa.fi) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti