tiistai 10. maaliskuuta 2020

Hammubarin lait (suom.Armas Salonen)

Normaalisti kirja-arvostelut kirjoitetaan tuoreeltaan kirjan ilmestyttyä. Tämän kanssa olen hieman myöhässä; Codex Hammurabi ilmestyi n. 3780 vuotta sitten, suomennos 70 vuotta sitten ja itsekin luin kirjan jo viime vuonna.

Kun mainitaan Hammurabin laki, yleensä ihmisille tulee mieleen "silmä silmästä, hammas hampaasta", Nämä säännökset sieltä toki löytyvät, mutta hokema antaa täysin väärän kuvan lakikokelmasta. Laissa on 282 pykälää, joista vain 19 koskee kostamisoikeutta.

Itse lakiteksti on hakattu yli kaksimetriseen dioriittipaateen (dioriitti on erittäin kovaa), joten selvästikin aikoinaan on ajateltu, että lakia noudatettaisiin lähes ikuisesti. Se löydettin 1900-luvun alkuvuosina nykyisen Iranin länsiosasta muinaisesta Susasta (nyk. Shush).

Salonen selvittää johdannossa, millaisissa oloissa lakiteksti on syntynyt. Hammurabin aikana Babylon nousi kukoistukseen, kun hänen koulutettu virkamieskuntansa hoiti maan taloutta ja kuningas määräsi kanavaverkon sotien jälkeen korjattavaksi ja laajennettavaksi. Suurin osa lain pykälistä koskeekin maanviljelystä, kauppaa ja omistusta. Toinen tärkeä osa laista on perheoikeus. Rikosoikeus on oikeastaan vähän sivuosassa.

Hammurabin lait kivipaadessa Louvressa.
Kuvan lähde 
Hammurabin aikaan kansa oli jaettu kolmeen luokkaan; vapaat, joihin kuuluivat maanomistajat ja kuninkaan virkamiehet; puolivapaat, joihin kuuluivat työläiset sekä orjat. Toki orjillekin oli omat oikeutensa. Vaikka he olivat omaisuutta, he olivat kuninkaan suojeluksessa, kuten mikä tahansa valtakunnan kanava, pelto tai hopeakirstu.

Nämä eri luokat olivat lain edessä eri asemassa. Tyypillisesti vapaata kansalaista kohtaan tehty rikos rangaistiin kovemmin kuin puolivapaata tai orjaa kohtaan tehty. Avioliittoja sai solmia vapaasti eri luokkien välillä.

Johdanto antaa hyvän kuvan babylonialaisesta elämänmenosta, tosin hieman häiritsee kirjoittajan selvä kristillinen tausta ja halu mainita Raamatun tekstejä tämän tästä. Haloo! Hammurabin laki on 700 vuotta Raamatun vanhimpiakin tekstejä vanhempi. Mutta teksti on elävää tietokirjaksi.

Itse lakiteksti on esitelty sellaisenaan ja selitykset löytyvät kirjan lopusta, mikä tekee lukemisen miellyttäväksi.

Codex Hammurabi

Kunnon sanktiot


Lakitekstiä lukiessa ensimmäiseksi kiinnittää huomiota siihen, että moni pykälä on muotoa "Jos ... niin surmattakoon." Joistakin rikkomuksista määrättiin myös erityisiä tapoja ottaa nirri pois, kuten elävältä hautaaminen tai seivästäminen. Salonen huomauttaa, että kivittämistä ei mainita ehkä sen vuoksi, että Babyloniassa ei ole paljoa kiviä.

Toisaalta, heti ensimmäisissä pykälissä mainitaan, että syytökset on pystyttävä todistamaan (muuten surmattakoon). Tämä takuulla helpotti oikeuden jutturuuhkia

Tärkeät asiakirjat


Asiakirjojen tärkeys ilmenee heti seitsemännessä pykälässä. Jos tekee ostoksen ilman, että siitä tehdään asiakirjaa, niin ostajaa pidetään varkaana (ja surmattakoon). Kuittien tärkeys ymmärrettiin siis jo muinaisessa Babyloniassa. Kun seuraavan kerran myyjä tarjoaa kuittia, niin ei kannata ärsyyntyä vaan ajatella, miten kävisi Babyloniassa, jos ei ota kuittia. Pykälässä 128 todetaan, että jos mies ei ole tehnyt vaimonsa kanssa avioliitosta kirjallista sopimusta, niin hän ei ole miehen vaimo.

Reilu kansalaiselle


Vaikka rangaistukset olivatkin kovia, niin laissa on monia kansalaisille reiluja kohtia. Ryöstäjä toki surmattiin, jos saatiin kiinni. Muussa tapauksessa viranomaiset korvasivat pykälän 23 nojalla menetetyn omaisuuden täysimääräisenä. Jos siinä meni henki, niin pykälän 24 mukaan perhe sai korvaukseksi yhden minan (n. 505g) hopeaa.

Lainasta ei saanut periä sallittua enempää korkoa, muuten lainaaja menetti lainasumman. Myöskään kapakassa ei saanut periä ylihintaa, muuten kapakoitsijatar määrättiin hukutettavaksi. Laki tunsi myös ulosoton suojaosuuden: kyntöhärkää ei saanut ulosmitata velkojen peittämiseksi.

Nainen oli Babyloniassa miestä huonommassa asemassa, mutta ei suinkaan ilman ´lain turvaa. Jos mies lähti kotoa seikkailemaan kylille tai muille maille, oli naisella oikeus ottaa myötäjäisensä sun muut ja lähteä. Hammurabin laki tunsi myös avioehdon, tosin se koski vain velkoja.

Laki määrää myös rakennusmestarin surmattavaksi, jos hänen rakentamansa talo sortuu ja tappaa omistajansa. Ilman henkilövahinkoja selvisi korjaamalla tekemänsä vahingot. Sama koski laivanrakentajaa.

Kiva kirja, suosittelen. Vaikka onkin hieman kioskiromantiikkaa raskaampaa lukemista.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti